Miikkulainen

Sympaattinen ministeri

Kyllä käy kateeksi kykypuolueen puheenjohtajaa, jolla on ympärillään jos ei ihan Euroopan niin ainakin meidän parhaita ministereitämme, jos on uskomista liikuttavaan tiedotustilaisuuteen, jossa Sari Sarkomaan kerrottiin jäävän toistaiseksi kotiin perheensä pariin. Sinänsä kunnioitettava päätös. Toivottavasti hän ei avaa kotioveaan tiedotusvälineille eikä ryhdy kertomaan yksityiselämästään niin kuin monet muut nykyisin tekevät.

Joku voisi väittää, ettei nykyministeriemme kokemus ole kovin kummoinen. Mutta olisikohan niin, että nykyisten nopeiden liikenneyhteyksien ja tietotekniikan ansiosta kokemuksen hankkimiseen ei enää tarvita vuosikymmeniä niin kuin ennen vanhaan? Kanerva ei ehtinyt olla ulkoministerinä kuin muutaman viikon, kun jo hänen kerrottiin onnistuneen tehtävissään hyvin. Tietämättä mitä kaikkea kulissien takana onkaan puuhattu, aina valpas media kertoi hänen panneen meidän USA:n suhteemme kerralla kuntoon käymällä pussaamassa ja tekemässä sinukaupat maan ulkoministerin kanssa. Kanerva puuttui myös yksityiskohtiin. Hän uskalsi jopa luvata, että seuraa tarkkaan, miten suomalaisia rauhanturvaajia surmanneita pommimiehiä koskeva oikeudenkäynti Afganistanissa edistyy. Ei ihan yksinkertainen tehtävä. Lienevätkö afgaanit osanneet vastavuoroisesti luvata, että he puolestaan seuraavat meidän lahjuksia ottaneiden rauhanturvaajiemme oikeudenkäyntiä Suomessa? Stubbista tuli yhden Georgian matkan jälkeen, jos on puolueen puheenjohtajaa uskominen, yksi parhaita Kaukasian asiantuntijoitamme jne.

Keskustakin kuuluu kadehtivan kykypuolueen tapaa kiillottaa puolueen profiilia mediaa hyväksi käyttäen. Ministerit voivat antaa monenlaisia, katteettomiakin lupauksia ja jos kaikki ei sitten toteudukaan, kuin lahjana taivaasta on saatu aina vain syvenevä lama, johon voi aina vedota. Ja helposti lausunto lähtee. Sisäministeri lupasi heti Kauhavan tapahtumien jälkeen tiukentaa lakeja, vaikkei lainlaadinta hänen toimialaan varsinaisesti kuulukaan.

Sari on ministerinä ollut äärettömän positiivinen ja leveän hymyn säestämänä kannattanut lähes kaikkea. Hän on luvannut, että luokkakoot pienenevät. Hän on puuhannut huippuyliopistoa ja sille johtoryhmän, sinänsä sekalaisen seurakunnan, jossa pisteenä iin päällä on myös metsäteollisuuden edustaja. Johtoryhmä on varmaan yhtä asiantunteva omalla sektorillaan kuin oli Ahon työryhmä metsäsektorin tulevaisuutta visioidessaan. Sari on luvannut tukea ja valoisaa tulevaisuutta myös maakuntien yliopistoille ja vieläpä Savonlinnan kampukselle.

Näin joulun lähestyessä on syytä toivottaa onnellista joulua ja hyvää uutta vuotta Sarille perheensä parissa kaukana kavalasta maailmasta!