Kaj Nyman
Klaus Rantapuu
24.10.08
Kansalaisliikkeen vaalitentti 15.10.
Mitä päättäjiltä oikein kysyttiin ja minkälaisia vastauksia saatiin
Johdanto
Itä- Savo julkaisi 17.10. Jaana Hännisen selostuksen ko. tilaisuudesta. Hänninen jätti kokonaan kertomatta monia olennaisia ja varmasti myös suurta yleisöä kiinnostavia kysymyksiä, joista tilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti. Sen lisäksi monet kysymykset ja vastaukset olivat Itä-Savon selostuksessa saaneet totuudesta poikkeavan muodon, tai ne oli esitetty vähättelevässä hengessä. Selostuksessa oli myös selviä asiavirheitä. Tästä syystä on paikallaan antaa yksityiskohtaisempi selvitys kokouksen kulusta. Kokouksessa käsiteltiin Sosteria, kaupungin strategiapaperia, kaupungin johtamisen arvopohjaa, kuluneen valtuustokauden saavutuksia, elinkeinopolitiikkaa, ohitustietä ja syväväylän siirtoa, ryhmäkuria ja jopa yhtä vaalilupausta.
Sosteri
Tentti aloitettiin Sosterilla, joka on kaupungin talouden kannalta tärkein kysymys. Kysymykset suunnattiin Virve Pasanen- Harjulle (sdp) siksi, että hän on ollut hankkeen tärkeimpiä puuhamiehiä ja on myös Sosterin hallituksen puheenjohtaja. Sairaanhoitajana hänellä on alasta myös käytännön kokemusta. Pasanen-Harjun vieressä istuneen Kirsi Torikka-Suomalaisen (keskusta) oletettiin myös osallistuvan keskusteluun, koska hän on Sosterin palveluksessa osastonhoitajana.
Terveydenhoitoa ja vanhustenhuoltoa koskevat teemat ja kysymykset olivat seuraavat:
· Sosteri on perustettu terveydenhuollon ja sairaanhoidon toimintamallin pohjalta (Stakes: Itä-Savon terveydenhuoltopiiri. Selvitystyön loppuraportti). Toimintamalli edellyttää, että kunta tekee hyvinvointisuunnitelman, jonka valtuusto hyväksyy. Suunnitelmassa sanotaan, mitä terveyspalveluja halutaan. Suunnitelman perusteella olisi kuulunut tehdä Sosterin kanssa palvelusopimus siitä, mitä palveluita halutaan ja mitä ne saavat maksaa.
·
· ei saatu vastausta. Ei saatu vastausta siihenkään, miksi demarit ovat halunneet järjestelmän, jossa puolet kunnan päätäntävallasta siirretään valtuustolta pois sellaisille elimille, jossa keskustapuolueella on enemmistö.
Mikä järki kaiken kaikkiaan oli siinä, että Savonlinna halusi luopua ennen Sosteria vallinneesta tilanteesta? Savonlinnan väestöpohja (27 000 asukasta) oli riittävä perusterveydenhoidon ja vanhustenhuollon järjestämiseen. Ne oli toteutettu hyvin ja naapureita halvemmin kustannuksin? Terveen järjenkin olisi pitänyt sanoa, että naapurikuntien haaliminen mukaan vain nostaisi kustannuksia
Kun suomalainen perusterveydenhoito ja vanhustenhuolto ovat olleet ulkomaillakin tunnettuja tehokkuudestaan ja alhaisista kustannuksista, mistä syystä nyt ajetaan palvelujen ulkoistaimista? Jo nyt on nähtävissä, että ostopalvelujen lisääntyessä kustannukset ovat kääntyneet jyrkkään nousuun.
· Äskettäin tehty kysely osoitti, että vaikka demarit julkisesti vastustavat ulkoistaimista, myös ne kunnat, joissa sosialidemokraatit ovat johtava puolue, ovat ulkoistaneet palvelujaan samalla tavalla kuin muutkin.
· Paneelille esitettiin myös tärkeimmät tulokset kyselystä, joka oli tehty vuonna 2002 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnalle ja johon oli vastannut yli 9000 lääkäriä ja sairaanhoitajaa. Kysely osoitti, että tällaisen suuryksikön luominen oli totaalisesti epäonnistunut ja että se oli joka suhteessa johtanut kielteisiin seurauksiin.
Pasanen- Harju ja Torikka- Suomalainen eivät kertoneet mistään ongelmista Sosterissa, mutta paikalla ollut keskustan ehdokas(farmaseutti) tiesi hoitohenkilökunnan työskentelevän Sosterissa tätä nykyä jaksamisen äärirajoilla.
Pasanen– Harju ei juurikaan pystynyt konkreettisesti vastaamaan yllä oleviin kysymyksiin eikä hän eikä Torikka- Suomalainen kommentoineet esitettyjä väitteitä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mittasuhteet todettiin vain kokonaan toisiksi.
Sosterin perustamisen perimmäisenä ajatuksena oli ilmeisesti ollut erikoisterveydenhoidon säilyttäminen Savonlinnassa. Sen, että ympäristökunnilla on enemmistö Sosterin hallintoelimissä, selitettiin johtuvan laista.
Pasanen-Harju ei nähnyt mitään kritisoitavaa siinä että hän ja Anna-Liisa Uimonen kaupungin johtavina luottamushenkilöinä istuvat myös Sosterin hallituksessa.
Bilund (vas) kertoi vasemmistoryhmän yksimielisesti äänestäneen vastaan perusterveydenhoidon ja vanhustenhuollon siirtämistä pois kaupungin hallinnasta. Kun kaupungilla ei ole mitään yksiselitteistä sopimusta Sosterin kanssa, joutuu kaupunki tänä vuonna maksamaan vähintään miljoonalla eurolla ympäristökuntien terveydenhoitokuluja. Hän vaatikin perusterveydenhoidon ja vanhustenhuollon palauttamista kaupungin hallintaan.
Tilaisuudessa äänestettiin siitä, olisivatko panelistit valmiita siirtämään vanhustenhuollon pois kaupungin hallinnasta, jos asiasta päätettäisiin tänään.
Halko, Bilund ja Condit eivät enää siihen suostuisi.
Mitä myönteistä kuluneella valtuustokaudella?
1. Kaupungin pitkän tähtäimen strategiat
Avauspuheenvuorossaan Kirsi Torikka- Suomalainen (keskusta) piti kaupungin strategiapaperin aikaansaamista menneen valtuustokauden suurimpana saavutuksena ja luki siitä tärkeimpinä pitämiään kohtia. Erityisesti hän piti tärkeänä lentoliikenteen tukemista pakollisena tukitoimenpiteenä.
Kaj Nymanin tuomio kaupungin strategiapapereille oli tyly. "Hirvittävä paperi" hän totesi ja piti strategiassa esitettyjä hurskaina toiveina, kauniina korulauseina, joilla ei ole juuri mitään yhtymäkohtaa nykytodellisuuteen.
Kaj Nyman perustelee väitteitään tähän kokousselostukseen myöhemmin lisätyllä kappaleella seuraavasti:
"Strategiapaperi löytyy kaupungin nettisivuilta. Jokainen voi siitä katsoa, paljonko on tullut päätetyksi asioita, joilla on vastinetta käytännön kunnallispolitiikassa ja jotka eivät ole pelkkiä kauniita toiveita. On siinä jotain sentään. "Kaikki kaupungin toiminnat viritetään yrittäjyyden edistämiseen" ja mm. "koulutusta ja osaamista kehitetään yrityslähtöisesti". Kohta "uudistetaan päätöksenteko- ja hallintojärjestelmä" viittaa ilmeisesti toiseen paperiin eli tavoiteorganisaatiosuunnitelmaan, joka myös löytyy kaupungin nettisivuilta. Se on pääosin käsittämätön, mutta tuskin erehdyn kun sanon, että sen tarkoitus on "tehostaa toimintaa" siirtämällä päätösvaltaa valtuustolta hallitukselle ja sitä tietä kaupunginjohtajalle. On siinä saavutusta kerrakseen. Esimerkkinä "pakollisista elinkeinojen tukirahoista" mainitaan lentoliikenteen tukeminen. Mitä yritykset menettäisivät, jos joutuisivat käyttämään junaa tai autoa eikä lentokonetta.
Klaus Rantapuun myöhemmin tehty täydennys lentoliikennekysymykseen:
Todellisuudessa yrityselämä ei lentoliikennettä tarvitse. Savonlinnan koneella ei ehdi ajoissa Eurooppaan lähteville aamukoneille. Jos jollakin on oikein kova kiire, taksimatka Joensuun tai Lappeenrannan kentälle kestää pari tuntia.
Savonlinnasta on nykyisin hyvät junayhteydet Helsinkiin. Kun aamulla puoli kuusi nouset junaan, olet jo puoli kahdeksalta Lappeenrannassa ja ehdit vielä kahdeksan koneeseen, jos haluat välttämättä lentää. Helsingin keskustassa olet junalla jo vähän yhdeksän jälkeen ja ehdit keskusvirastoon tai Kuntaliittoon sopivasti siksi, kun virkamiehet vähitellen ovat saaneet aamukahvinsa juotua ja juorunsa juoruttua.
Andritz tekisi kaupungille suuren palveluksen ilmoittaessaan, ettei se ympärivuotista lentoliikennettä tarvitse.
Kaiken kaikkiaan strategiakeskustelusta jäi suuhun karvas maku, arvio Nyman paneelissa käytyä keskustelua. Päättäjät näyttävät olevan harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta tyytyväisiä toimintaansa. He eivät selvästikään ole tietoisia siitä, että kaupungin kehittäminen on täysin suunnittelematonta. Jostakin käsikirjasta kopioitu strategiapaperi riittää suunnitelmaksi. Sen luoman sumuverhon takana kaupunginjohtaja punoo juoniaan, joista vain pieni poliittinen eliitti on perillä. Sikäli kuin siitä jokin johtaa toteutukseen, se on täysin sattumanvaraista.
Kun lama iskee seuraavan valtuustokauden aikana, suunnittelemattomuus paljastuu kaikessa karmivuudessaan. Mutta kuka silloin kertoo päätöksentekijöille mitkä ovat toimintavaihtoehdot? Savonlinnalla ei ole yhdelläkään toimialueellaan (koulutointa ehkä lukuun ottamatta) palveluksessaan sellaisia asiantuntijoita, jotka osaisivat antaa poliittisille päättäjille neuvoja.
2 .Kaupungin talous ja uusi kaupunginjohtaja
Stephen Condit mainitsi lehtihaastattelussa jokin aika sitten menneen valtuustokauden saavutukseksi sen, että kaupungin talous oli saatu kuntoon ja sen, että Savonlinnaan oli saatu uusi kaupunginjohtaja.
Klaus Rantapuu kysyi Stephen Conditilta, millä perusteella hän näki uuden kaupunginjohtajan näin myönteisessä valossa. Rantapuu perusteli kysymystä sillä, että hän puolestaan arvioi Janne Laineen edustavan arvomaailmaa, jonka voisi olettaa olevan mahdollisimman kaukana vihreistä arvoista. Janne Laine tunnettiin jo Ikaalisissa vauraille veronmaksajille tarkoitettujen omarantaisten asuntotonttien puuhamiehenä. Hän ajoi myös Tampereen tien varteen kauppakeskusta, joka olisi näivettänyt kantakaupungin.
Sama tahti on jatkunut Savonlinnassa. Laine tunnetaan monien epärealististen projektien ajajana (kylpylä Vääräsaareen, veneenrakennuskeskus ym.). Hän on myös pannut Juhani Raunion suunnittelemaan liikekeskusta Savolaan tämän ainoana tehtävänään, vaikkei vielä edes tiedetä, tarvitaanko sitä. Viimeksi mainittua tietoa Virve Pasanen- Harju voimakkaasti protestoi ja väitti, ettei tieto pitänyt paikkaansa.
Condit vastasi olleensa usein eri mieltä kaupunginjohtajan kanssa, mutta myönteisenä hän mainitsi kaupunginjohtajan avoimuuden ja valmiuden ottaa vastaan uusia ehdotuksia. Arvomaailmakysymykseen hän ei vastannut.
(Jaana Hänninen oli omassa selostuksessaan Itä-Savossa kääntänyt kysymyksen ja sen kohteen kokonaan toiseksi. Hän epäili kysymyksen todellisuudessa olleen suunnatun keskustan edustajalle ja väitti harkitun harhaanjohtavasti, että kysymys olisi ollut vain kaupunginjohtajan poliittisesta taustasta. Arvomaailmoista hän visusti vaikeni.)
3.Elinkeinoelämän edistäminen
Kun kokoomus on traditionaalisesti esiintynyt elinkeinoelämän edistämisen puolestapuhujana, kysymykset suunnattiin Harri Halolle. Miten hän selittää sen, että Savonlinnassa elinkeinoelämä on kehittynyt muita Etelä-Savon alueita selvästi huonommin, vaikka sen edistämiseen on käytetty selvästi enemmän varoja kuin maassa keskimäärin ja voisiko hän nimetä kolme onnistuneinta edistämisprojektia.
Halko vastasi, ettei hän voinut nimetä yhtään, mutta hetken mietittyään hän mainitsi kuitulaboratorion poikkeavan muista siinä, ettei sen kohdalla rahoitettu yksityistä yritystä. Täysin harkitsemattomana hän piti Finnforestin Punkasalmen tehtaan avustamista Savonlinnan rahoilla (1,3 milj euroa). Innovaatioyrityksissä hän totesi itse kehittämistyön olevan seiniä tärkeämmän ja epäili, että Nohevasta
helposti tulee kaupungille pelkkä huonosti kannattava kiinteistöbussines.
(Jaana Hännisen teksti tästä kysymyksestä on käsittämätön: "Halkoa puheenjohtajat yrittivät painostaa elinkeinopolitiikan suurista kustannuksista, mutta tässä kohtaa tuli kuitenkin huti kun Halko " –oli samaa mieltä kysyjien kanssa!" )
Vive Pasanen- Harju, joka kuntayhtymän alkuvaiheessa oli yhtenä Kaupungin neljästä edustajasta sen hallintoelimissä, ei myöskään maininnut yhtään onnistunutta projektia. Hän myös torjui jyrkästi tenttaajan väittämän siitä, ettei kukaan seuraa projektien edistymistä ja analysoi lopputuloksia.
Bilund totesi kaupungin panostaneen elinkeinoelämän tukemiseen enimmillään vuositasolla 141 euroa asukasta kohden, kun keskiarvo maassa on tällä hetkellä 33 euroa. Kuntayhtymän kustannuksista Savonlinna maksaa noin 63% vaikka päätäntävallan osuus on vain noin 45%. Hän ihmetteli, miten on mahdollista, että niin Sosterissa kuin kuntayhtymässäkin keskustalla on yksinkertainen enemmistö.
Kirsi Torikka- Suomalainen ei osallistunut keskusteluun siitä huolimatta, että keskustapuolue on päävastuussa elinkeinopolitiikan epäonnistumisesta.
4.Ohitustie
Kaj Nyman kummeksui sitä, että eräät lehdessä esiintyneet vihreät olivat kääntyneet ohitustien kannattajiksi. Hän luetteli, mitä kaikkea samalla rahalla saisi mitä ohitustie tulee maksamaan. "Sillä rahalla voitaisiin muuttaa koko Savonlinnan keskusta taivasten valtakunnaksi. Rakennettaisiin kattava kevyen liikenteen verkosto puistoineen ja istutuksineen. Tehtäisiin uusi pääkirjasto. Poistettaisiin raskas liikenne rakentamalla tunneli keskustan ali. Poistettaisiin kaikki muukin turha liikenne laittamalla joukkoliikenne kuntoon. Ja vielä jäisi rahaa satojen vuokra-asuntojen rakentamiseen."
(Tästä puheenvuorosta ei ollut Itä-Savon raportissa mitään mainintaa.)
Vihreiden Condit lähti siitä, että kun ohitustie joka tapauksessa tulee, Savonlinnan keskustaa on lähdettävä kehittämään siltä pohjalta.
Bilund oli jyrkästi toista mieltä. Hän epäili, että laman myötä hanketta siirretään, muut tärkeämmät väylähankkeet asetetaan etusijalle eikä tietä tulla koskaan rakentamaan. Hän kertoi erään liikenneministeriön korkea-arvoisen virkamiehen kahvilakeskustelussa kutsuneen, varmaankin veitikka silmäkulmassa, Savonlinnan ohitustiehanketta Euroopan turhimmaksi.
Pasanen- Harju ja Torikka- Suomalainen eivät varsinaisesti osallistuneet keskusteluun, mutta he epäilemättä kannattivat hanketta samoin kuin Pyöriäkin.
Harri Halko oli sitä mieltä, että Olavinkadun pitämiseen elävän silla tarvitaan myös
liikennettä.
Kaj Nyman ilmoitti varmana mielipiteenään, ettei ohitustietä tulla koskaan rakentamaan.
5. Syväväylän siirto
Professori Sonja Tirkkonen-Condit yleisön joukosta totesi kaupungin päättäneen noin 10 vuotta sitten, että ohitustietä pidetään tärkeämpänä kuin syväväylän siirtoa. Hän halusi, että paneeli äänestäisi siitä, pitäisikö nyt priorisoida syväväylän siirtoa, kun tiedetään, että Saimaan kanavan vuokrauksen jatko on varmistunut. Tästä äänestettiin ja tulos oli seuraava:
Syväväylän siirron asettamista etusijalle kannattivat Harri Halko, Juha Bilund ja Stephen Condit. Ihan selvää kuvaa ei saanut, osallistuivatko Virve Pasanen- Harju, Kirsi Torikka- Suomalainen ja Outi Pyöriä äänestykseen, siksi epämääräisesti pyöri äänestyspahvi heidän käsissään. Silti ei kenellekään jäänyt epäselväksi, etteivätkö he asettaneet ohitustietä etusijalle
(Tästä äänestyksestä ei ollut mainintaa Itä-Savon raportissa.)
6. Kulttuuri ja opetus
Kulttuurista ja sen tukemisesta ei ehditty kunnolla keskustella. Vanhaa hyvää tapaa noudattaen kaikki olivat hyvin kulttuurimyötämielisiä, mutta kun kysyttiin, mistä rahat, siihen eivät useimmat panelistit osanneet kunnolla vastata.
Bilundilla oli selvät pasmat, rahaa otetaan elinkeinoelämän tukemisesta ja ostopalveluista, ei kuitenkaan terveys- ja sosiaalisektorilta. Myös Halko ottaisi rahaa elinkeinoelämän tukemiselta.
Muut väittivät rahaa jäävän yli, kun kaupungin organisaation toimintaa tehostetaan, lautakuntia vähennetään ja päällekkäisyyksiä puretaan. Pyöriän ehdotus oli vallankumouksellinen, kun kulttuuriin satsataan, ihmiset pysyvät terveempänä!
(toimittaja käänsi selostuksensa Bilundin vastauksesta ylösalaisin, unohti elinkeinoelämän kokonaan ja käänsi lopun niin, että Bilund muka ehdotti rahat otettavaksi terveydenhuoltoon ja muihin ostopalveluihin laitettavista rahoista! Sen sijaan kaikkien panelistien lupauksen kulttuurirahojen lisäämisestä Itä-Savo toki julkisti näyttävästi.)
Pyydetyn lyhyen puheenvuoron korkeakouluopetuksen näkymistä käytti professori Pirjo Nuutinen. Hän oli hyvin huolestunut siitä, että virkoja siirretään pikku hiljaa Joensuuhun, joka lopulta johtaa opetustoiminnan näivettymiseen Savonlinnassa.
7. Muita keskusteluaiheita
Miksi Juha Bilundia ei hiillostettu samalla tavalla kuin muita johtui siitä, kuten Kaj Nyman asian ilmoitti, etteivät testaajat olleet keksineet mitään suurempaa moitittavaa koskien hänen toimintaansa valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Hän näyttää nauttivan arvostusta yli puoluerajojen. Niinpä testaajat pyysivät paneelia hiillostamaan Bilundia, muttei siitäkään tullut mitään. Paneelin osanottajat olivat vaiti, paitsi Halko, joka antoi tunnustusta Bilundille tämän määrätietoisesta toiminnasta valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Hänen aloitteensa ja vastaehdotuksensa ovat olleet hyvin valmisteltuja ja perusteltuja.
Tilaisuudessa keskusteltiin myös ryhmäpäätöksistä. Rantapuu alusti kysymyksen kertomalla kuvaavan esimerkin sivukirjastoasia käsittelystä valtuustossa. Tavalliset rivivaltuutetut ryhtyivätkin kolmen suurimman puolueen ryhmänjohtajien suureksi yllätykseksi ajattelemaan itsenäisesti eivätkä suostuneet sivukirjastojen lakkauttamiseen. Tällöin demareiden Jouni Backman hiiltyi täydellisesti ja ääni väristen hakkuin kovin sanoin niin oman kuin naapureidenkin ryhmät ryhmäpäätösten rikkomisesta. Kokous keskeytettiin, kun huomattiin, että äänestys oli kääntymässä vikasuuntaan. Kolmen suuren johtajat sorvasivat tauolla uuden päätösehdotuksen, josta kukaan ei ymmärtänyt mitään. Se hyväksyttiin ja ryhmien johtajat saattoivat huokaista helpotuksesta.
Väitettä ryhmäpäätöksistä ja ryhmäkurista ei paneeli lainkaan hyväksynyt. On totta, ettei pienemmissä ryhmissä ryhmäpäätöksiä tunneta. Mutta myös Pasanen- Harju ja Torikka- Suomalainen väittivät kirkkain silmin, ettei myöskään heidän ryhmissään ryhmäpäätöksiä harrasteta!
Condit teki vaalilupauksen: hän lupasi vastustaa kylpylän rakentamista Vääräsaareen kaikin käytettävissä olevin keinoin.
(Yllä esitetystä keskustelusta ja Conditin lupauksesta ei ollut mainintaa Itä-Savossa lukuun ottamatta sitä, ettei Bilundia puheenjohtajien toimesta hiillostettu).
Kommentit